Boazodoallu fáddán bistevaš forumas Boazodoallu Davviriikkain, Ruoššas ja Mongolias lei fáddán ONa álgoálbmot bistevaš forumis ja eananvuoigatvuođaid digaštallan šattai guovddážii sáhkavuorus, seammás go láhkavuogádagat ja sin doarjja boazodollui sakka gažaduvvui.
ONa álgoálbmotáššiid bistevaš foruma láhttu Anna Naykanchina. Govva: Siljá Somby / Gáldu
Bistevaš foruma láhttu Anna Naykanchina lei ožžon barggu dahkat iskosa boazodoalu hárrái, gos galggai guorahállat eanangeavaheami rievdama ja dálkkádat rievdamiid boazodoalus.
Naykanchina muitalii rapportasis bistevaš forumii oanehaččat duogáža árbevirolaš boazodollui davviguovlluin. Son čujuhii rapporttaide gos boahtá ovdan ahte dálkkádatrievdamat čuhcet boazodollui ja maiddái ONa álgoálbmotáššiid spesiálaraportevrra cuoiguma Soma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddiide guohtuneatnamiid goaridemiin.
Naykanchina govve rapportasis guokte vuostálasti rávnnji máilmme luondduriggodat hálddašeamis: ovtta bealis de lea viiddis dohkkeheapmi álgoálbmot vuoigatvuođain sihke eatnamiidda ja iešmearrideapmái, muhto de nuppe bealis de lea mearehis laskan luondduriggodat goaridemiin man čuovvu vel infrastruktuvrra huksen. Dát laskan mielddisbuktá ahte eandalii sámiid guohtoneatnamat borrojit bihtážiid mielde vuovdečuollamiin, bieggamilluhuksemiin, ruvkedoaimmain ja elrávdnjebuođuin.
Naykanchina govve dán dili eandalii Ruoŧa ektui, ja muitala ahte Ruoŧŧa lea viššal eará riikkaid cuiggodit olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmotvuoigatvuođaid rihkkumiin, muhto ahte leat čuorbbit čorget váttisvuođaid maid sin riikka sámit gillájit. Ruoŧŧa fas hoigá fitnodagaid iežaset ovddabeallái ja orru vuordimin ahte fitnodagat váldet ovddasvástádus bearráigeahččat ahte olmmošvuoigatvuođat eai hilgojuvvo. Naykanchina cealká ge ahte Ruoŧŧa berre nannet sámi vuoigatvuođaid lágaidis bokte, nu ahte fitnodagaide ii leat eaktodáhtolaš bargat olmmošvuoigatvuođaiguin, danne go dávjá lea Ruoŧabealde dakkáraš jáhkku ahte sii leat nu čeahpit bargat olmmošvuoigatvuođain, vaikko vel duohta dilis lea goarideapmi vuoigatvuođain ii leat goassige nohkan.
Viidásut Naykanchina govve rapportas Ruoššabealde dili davvi-oarje- Sibiras (Yamal), Sakha republihkas (Yakutia), Bajkal guovllus ja Sakhalin guovllus. Son maid govve dili Mongolia boazodoalo dilálašvuođa.
Naykanchina boađus duŧkamis lea ahte jođánis industriija ovdáneapmi oktan sosiála, ekonomalaš ja dálkkádat rievdamiid dagahit stuorra hástalusaid álgoálbmot boazodoalo servvodagaide davvi guovlluin.
Naykanchina ovdanbuktá ge rapportasis moanat ávžžuhusaid, oktiibuot 17. Daid bokte son earet eará evttoha ásahit “boazodoallo goziheaddji” ásahusa Árktalaš ráđi vuollái, ja ásahusaid maiguin lea vuođđun boazodoalu máhttu. Son maid lokte guolásteami dego dehálaš oassin boazodoalus ja ávžžuha ge industriijaid doalahit buhtisin čáhcádagaid. Son maid ávžžuha Ruošša lasihit rievdadusaid vuovde- ja eananláhkii nu ahte árbevirolaš ekonomiijat, dain gaskkas boazodoallu, oažžu eananvuoigatvuođat. Son maid ávžžuha Suoma lágálaččat dohkkehit ja čađahit earenoamáš suodjalusa sámi boazodollui Suomas. Árktalaš ráđđi ávžžuhuvvo iskat ahte mo eananmassin váikkuha boazodoalu.
Ságastallamis maŋŋá Naykanchina ovdanbuktima rapportasis Ruošša váldii sáni saji ja dajai ahte sii háliidit boazodoalu šaddat oassin ekonomalaš vuogádagas. Sii maid gažadedje Naykanchina rapportta dássášvuođa, go sii oaivvildedje ahte boazodoallu Canadas ja Alaskas ii lean guoskkahuvvon rapporttas. Seammás sii bidje gažaldaga Naykanchina ávžžuhussii nr. 47, 48 ja 53. Dáid ávžžuhusaiguin Naykanchina evttoha Ruššii láhkarievdadusaid, ja Suoma dohkkehit Sámi boazodoalu. Ruošša maid čujuhii dasa ahte arktalaš guovlu ii leat musea, muhto buohkaid doaivva.
Sámiráđđi doalai sáhkavuoru Anja Jonassen bokte ja válddi ovdán man dehálaš lea ahte láhka doahttala boazodoallo ealáhusa. Jonassen čujuhii ahte man ollu boazodoallu massá eatnamiid sisabahkkemiid geažil ja ahte seammás stáhta bargá dan ovdii ahte unnidit boazodoallo bargiid. Jonassen fas loktii ávžžuhusaid nummar 44, 48, 51, 53 ja 55 earenoamáš dehálažžan čađahit.
Máilmme boazoálbmogiid searvi, Mikhail Pogodaev bokte maid doarjjui Naikanchina rapporta ja loktii ovdán guohtoneatnamiid massima stuorimus hástalussan máilmme boazoolbmuide, ja loktii ovdán dieđu ja earenoamážit boazoálbmogiid árbevirolaš dieđu, muhto seammás maid vejolašvuođa nuoraide gazzat oahpu birgen dihtii boahtteáigásaš hástalusaiguin.
Loahpas Naikanchina vástidii kommentáraide mat ledje boahtán ja son vástidii Ruošša cuoigumii ahte rapporta orui leamen váilevaš, ahte rapporta galggai dušše guoskkahit soames boazoguovlluid ja iige govvet máilmmiviidosaš boazodoalu.
Almmuhan: 16.05.2012
Almmuhan: Silja Somby
|
|
Mat leat álgoálbmotvuoigatvuođat 
"Mii leat sámit" filmmat
