ON julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra álgoálbmotnuoraid várás
SÁMI IEŠMEARRIDEAPMI - AUTONOMIIJA JA IEŠSTIVREN: OAHPAHUS, DUTKAN JA KULTUVRA
Mánáidkonvenšuvdna ja sámi mánát Norggas
ILO-KONVENŠUVDNA NR 169 Giehtagirji
Sámi Iešmearrideapmi : Sisdoallu ja čađaheapmi
 
 
 
 
Promotion and protection of all human rights, civil,
political, economic, social and cultural rights,
including the right to development
Report of the Special Rapporteur on the rights of indigenous
peoples, James Anaya
Report of the Special Rapporteur on the situation of human
rights and fundamental freedoms of indigenous people
State of the World’s Indigenous Peoples

 
Nissonbeaivi ávvuduvvui álgoálbmotnisson njunnošiiguin
Oslo universitehta olmmošvuoigatvuođaguovddáš lágidii rabas čoahkkima nissonbeaivve oktavuođas gos máilmmi álgoálbmotnissoniid dilálašvuohta meannuduvvui.

Oslos lei álgoálbmotvuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš ovdáneapmi mii buvttadii nissonbeaivve rabas čoahkkima masa ledje čohkken fámolaš panelaoasálastiid: Vicky Tauli-Corpuz (ovddeš bistevaš foruma jođiheaddji), Laila Susanne Vars (sámedikki várrepresideanta), Roxanne Dunbar-Ortiz (Indigenous World Association) ja Dalee Sambo Dorough (Bistevaš foruma ekspearta ja nubbinjođiheaddji).

Ovddeš álgoálbmogiid earenoamašrapportevra Stavenhagen, ja ovddeš ja vuosttaš bistevaš foruma jođiheaddji, Ole Henrik doalaiga álgosáhkavuoruid gos soai dagaiga historjjálaš čoahkkáigeasu álgoálbmot rahčamušain álggu rájes 70-logus gitta otnážii.


Marja Helena Fjellheim Mortensson (Elgå) guoimmuhii luđiiguin.

Paneldigáštállan álggahuvvui Roxanne Dunbar-Ortiz`ain (USA) gii hálidii doallat sáhkavuoru Mexico Chiapas Maya nissoniid birra. Son muitalii stuorra čoahkkima birra 2008is, namalassii Zapatista Womens encuentro, mii čohkkii 3.000 nissona birra máilmmis 3 beaivásaš čoahkkimii. Dát čoahkkin lei nuppelágan globaliseren lihkadus. Doppe lei sahka ahte mo álgoálbmot nissonat dávjá vásihit golbma geardásaš vealaheami; go leat nissonolbmot, go leat álgoálbmogat ja go leat geafit. Muitaluvvui ahte mo guovllu álgoálbmot nissonat vásihedje garra vealaheami gos singuin meannudedje dego sii livčče eallit. Muhto maŋemuš logenar jagi ledje sii vásihan ođđa áiggi ja dál nissonat vásihedje vuoigatvuođaid dego nissonolmmožin. Nissonat maid duođaštedje ahte illásteapmi lei njiedjan ja ahte sii besse ieža mearridišgoahtit geainna náitalit ja man galle máná riegádahttit. Dunbar-Ortiz muitalii ahte Zapatistat ledje earenoamáš beakkánat sin nissonjođiheddjiid dihtii, muhto ahte go nissonat máhcce ruovttubáikkiide, de ii lean seamma álki oažžut seamma árvvu. Dilli lei dan muttos ahte beakkán jođiheaddji Marcos celkkii 2004is ahte vaikko vel Zapatista nissonat leat sávrrit, de sin árvoatnin ii leat go bábercealkámuš. Lihkká de lea juoga rievdan, loahpahii Roxanne Dunbar-Ortiz.

Vicky Tauli-Corpuz (Filippin) joŧkii panelavuoru ja gesii ovdán dili nissoniin birra máilmmi. Son muittuhii Beijing julggaštusa birra ja ahte bistevaš foruma nubbi fáddá lei álgoálbmot nissonat. Su oaivila mielde dát lei galgat leat jahkásaš digaštallan, danne go leat nu ollu issorasvuođat maid álgoálbmot nissonat vásihit birra máilmmi. Tauli-Corpuz gesii ovdamearkan daid ollu nuorra álgoálbmot nieiddaid geat jávket Canada geainnuin. Son maid muittuhii daid ollu álgoálbmot nuorra nieiddaid geat mánnán juo bággehallat bargat numo Nepalas, Indias, Latin-Amerihkkás ja Afrihkás. Son maid muitalii ahte nieiddaid vuolledábiid čuohpadeapmi ain dáhpáhuvvá unnimusat 95% álgoálbmot nuorra nieiddaide Maasai ja Samboro čearddain Kenyas, muhto deattuhii ahte eatnit leat bissehišgoahtán dán čuohpadanvieru. Tauli-Corpuz maid muitalii ahte olmmošgávppašeapmi álgoálbmot nieiddain lea hui dábálaš Asias ja Thailandas, ja mo 5-6 jahkásaš nieiddažat vuvdojit amas dievdduide Kambodsjas. Son čujuhii dasa ahte lea dábálaš álgoálbmot čearddaid gaskkas ahte ovttaskas olbmuin váilot riegádanatteastat ja danne eai lohkko olmmožin, ja nu šaddet geavahuvvot unohis oktavuođain. Numo ahte lea dábálaš geavahit álgoálbmot nieiddaid ja nuoraid garramirkko fievrun – dát dáhpáhuvvá Guatemalas, Gaska-Amerihkás ja Bermuda Triáŋgelis. Seammás Tauli-Corpuz deattuhii ahte lea váttis gávdnat virggálaš dieđuid álgoálbmot nissoniid illásteami oktavuođas, dainna čilgejumiin ahte lea dábálaš jávohisvuođa vieruin go illásteapmi dávjá oidno heahpadin olles čerdii. Ovdamearkan son muitalii ovtta giláža birra Chittagong várreguovllus man ledje boaldán ja veagalváldán čieža nissona. Dát nissonat eai goassege almmolaččat muitalan dáid vearredaguid birra danne go sii ledje sáhttit jávkaduvvot dahje ahte isidat sin hilgot. Tauli-Corpuz maid čujuhii dasa ahte dákkár áššiin illásteaddjit leat ain lahkosiin ja sáhttet ain joaŧkit vearredaguideaset. Tauli-Corpuz čujuhii loahpas rapportii maid sii leat čállán dán oktavuođas.


Panela: Dalee Sambo Dorough, Laila Susanne Vars, Vicky Tauli-Corpuz ja Roxanne Dunbar-Ortiz.

Laila Susanne Vars (Sápmi) háliidii iežas sáhkavuoruin gudnejahttit máttuid geat leat čehpet nevvon omd. su iežas, go sus leat nu ollu vejolašvuođat ja ii dárbbaš vásihit vealaheami. Vars divui gažaldaga ahte lea go makkárge sullasašvuođat eará álgoálbmot nissoniin máilmmis? Son háliidii ainjuo deattuhit ahte ii leat vel ollislaš dásseárvu ja ahte dat stuorimus hehttehus ollislaš dásseárvvu joksamii lea jáhkku ahte gávdno ollislaš dásseárvu. Vars muittuhii ahte sámit eai leat vel miellahttot omd. davviriikkaid ráđis ja ahte leat ollu vuoigatvuođat man ovddas ain ferte ráhčat. Son deattuhii ahte lea dehálaš čájehit solidaritehta eará álgoálbmogiin ja ahte iešmearrideami ovddas ferte bargat. Muhto son dáhtui maid gažadit ahte lea go álgoálbmot nissoniin seammá áddejupmi iešmearrideamis go álgoálbmot dievdduin? Seammás Vars háliidii loktet nissonbeaivve ávvudeami muitoboddun buot olahusaide mat leat boahtán buorrin nissoniidda. Vars maid muittuhii ahte juste dál ON:a 56 kommišuvdna nissoniid dilálašvuođaide (Commission on the Status of Women) lei mannamen loahpaguvlui ja ahte sin cealkámuša 2 artihkkalis sii gesse ovdán álgoálbmotjulggaštusa dehálaš barggu, olahan dihte sin dán jahkásaš mihttu mii lei juste loahpahit geafivuođa ja nealggi doaresbeal-nissoniid gaskkas.
Dalee Sambo Dorough (Alaska) gesii ovdán iežas sáhkavuorus ahte álgoálbmotnissonat vásihit logi geardái nu ollu vealaheami earáid ektui, iežaset identitehta geažil. Son deattuhii ahte nu guhkká go álgoálbmogat eai árvvus atno, de ii leat dásseárvu.

Sambo Dorough háliidii deattuhit ahte muhtumin sáhttá leat váttis vuoruhit ahte goabbá lea deháleabbo: leat nissonolmmoš dahje leat álgoálbmot? Ovdamearkan son válddii ovdán Martinez láhkaášši gos Santa Clara Pueblo álgoálbmot nisu Julia Martinez manai diggái iežas gili vuostá. Son váiddii gili nissonvealaheami ovddas 1968 Indian Civil Rights Act vuođul (Indiánaid Siviila Vuoigatvuođa láhka), go su mánáin geain lea áhčči eret olggobealde Santa Clara Pueblo, eai oaččo miellahttuvuođa gillái, dan botta go dievddut geat ožžot mánáid olggobealde Santa Clara Pueblo nissoniiguin, sin mánát gal ožžot miellahttuvuođa gillái. Nuppiin sániin ahte gili miellahttuvuohta dohkkehuvvo dušše dievdduid maŋisbohttiide. Julia Martinez vuoittahalai dikkis danne go diggi ákkastalai ahte dá lea álgoálbmogiid siskkáldas ášši.
Dan oktavuođas Sambo Dorough čujuhii dan vuostálasvuhtii mii čuožžila go kollektiiva vuoigatvuođat eai duste ovttaskas álgoálbmot nissonolbmuid vuoigatvuođaid, ja mii lea dagahan garra digaštallamiid siskkáldasat álgoálbmot čoahkkimiin. Son válddii ovdan álgoálbmotjulggaštusa artihkkaliid 3 ja 4 mat hállet siskkáldas iešmearrideami birra ja artihkkaliid 33 ja 44 mat fas hállet ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta joaŧkit iežaset servodat struktuvrraid. Nu son loahpahii sáhkavuorus gos son ávžžuhii ahte lea dehálaš dán ášši váldit duođas ja dán digaštallat rahpasit ja duođalaččat.



Ođasmahttán 14.03.2012
Almmuhan: Silja Somby