ON julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra álgoálbmotnuoraid várás
SÁMI IEŠMEARRIDEAPMI - AUTONOMIIJA JA IEŠSTIVREN: OAHPAHUS, DUTKAN JA KULTUVRA
Mánáidkonvenšuvdna ja sámi mánát Norggas
ILO-KONVENŠUVDNA NR 169 Giehtagirji
Sámi Iešmearrideapmi : Sisdoallu ja čađaheapmi
 
 
 
 
Promotion and protection of all human rights, civil,
political, economic, social and cultural rights,
including the right to development
Report of the Special Rapporteur on the rights of indigenous
peoples, James Anaya
Report of the Special Rapporteur on the situation of human
rights and fundamental freedoms of indigenous people
State of the World’s Indigenous Peoples

 
Sámediggepresideanta ballá resursaávkkástallamis
NEW YORK -- Sámediggepresideanta Egil Olli logai sáhkavuorus ONa eamiálbmotáššiid bissovaš forumis iežas ballat ráđđehusaid ja industriijaberoštusaid badjelgeahččat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Loga su sáhkavuoru dappe.

Presideantta Egil Olli sáhkavuorru, Sámi Parlamentáralaš Ráđđi
UNPFII, cuoŋománu 22 b. 2008

Giitu čoahkkinjođiheaddji!

Gudnejahttojuvvon ONa Bistevaš Foruma lahtut, stáhtaid ovddasteaddjit, álgoálbmogiid ovddasteaddjit ja guossit

Mun hálan Sámi Parlamentáralaš Ráđi bealis, mii lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámedikkiid ovttasbargoorgána, ja masa Ruošša beale sámit servet aktiiva áicin. Min stáhtus álgoálbmot parlamentarihkarin lea ain eahpečielggas ONa oktavuođas. Mii leat min álbmoga válljen áirasat, válljejuvvon almmolaš ja gozihuvvon válggain. Nappo mii eat ovddas priváhta organisašuvnnaid, eat ge makkár ge ráđđehusaid sierra fápmudusaiguin. Dattetge mii leat hui giitevaččat go beassat sárdnut dán sešuvnnas ONa álgoálbmogiid bistevaš forumas .

Dán jagi ođđasiin lea dávjá leamaš sáhka dálkkádatáitagiin miehtá máilmmi. Dálkkádatrievdamiid stuorra birashástalusat gáibidit ahte máilmmiservodat bargá ovttas ja ahte dat čuovvoluvvo aktiivvalaččat riikka dásis.

Mii geat ovddastit álgoálbmogiid davvin, ballat sakka das ahte dálkkádatrievdamat váikkuhit negatiivalaččat daidda resurssaide main mii eallit ja ahte dát dálkkádatrievdamat maiddái rievdadit min eallineavttuid ja čuhcet min kultuvrii ja min árbevieruide. Seammás ballat ahte lieggasat dálkkádat dagaha vejolažžan ávkkástallat daid ođamuvakeahtes resurssaiguin, mat dán rádjai eai leamaš olámuttus duolu, jieŋa ja muohttaga geažil.

Sámi Parlamentáralaš Ráđđi doarju daid rávvagiid mat bohtet ovdan Ms Victoria Tauli-Corpuz ja Mr Aqqaluk Lynges dokumeanttas dálkkádatrievdamiid ja váidudeaddji doaibmabijuid birra, ja mii doarjut maiddái daid rávvagiid mat bohtet ovdan riikkaidgaskasaš áššedovdičoahkkima konvenšuvnnas dálkkádatrievdamiid, álgoálbmogiid. Mii haliidat deattuhit dan darbbu ahte algoalbmogat leat mielde boatteaiggi siehtadallamiin go boahtte geatnegahtton aigodaga mii guoska Kyoto protokollii. Mii doarjut ravvagiid asahit bargojoavkku mii guoska algoalbmogiidda ja dalkkadatrievdadeapmai. Dat galga leat  oassin ON dalkkadatpanelas. Mii maid doarjut ravvagiid maid ekspeartajoavku lea callan  dalkkadat rievdademiid birra ja daid vaikkuhusain. Arbevirolas mahttu  biologalas eatnatvuohta (mangfold) Árktalas guovllus.  Mii doarjut maiddai ravvagiid maid IWGIA  konferánssa álgoálbmogiid ja dálkkádatrievdademiid birra.

Mii leat maiddái fuolastuvvan das go min ráđđehusat ja dat industriija berošteaddjit, mat áiggošedje ávkkástallat dáid resurssaiguin, eai dohkket min vuoigatvuođa beassat mielde hálddašit ja oažžut oasi dan ekonomalaš vuoittus maid min árbevirolaš guovlluid industriálalaš resurssat addet.

Rievdan eallineavttut dálkkádatrievdama geažil lea midjiide stuorra áittan – ja go ii leat dohkkehuvvon min vuoigatvuohta oažžut oasi dan vuoittus mii boahtá go min guovlluid ávkkástallan rievdá. Dát dáhpáhuvvá vaikke vel ONa álgoálbmotjulggaštus seammaláhkai go ILO-konvenšuvdna nr. 169 geatnegahttá stáhtaid dohkkehit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iežaset guovlluide ja resurssaide.

Čohkkinjođiheaddji,

Sámi Parlamentáralaš Ráđđi lea hui duhtavaš go ONa Váldočohkkin lea dohkkehan ONa álgoálbmotjulggaštusa. Mis leat dál stuorra vuordámušat stáhta eiseválddiid aktivvalaš čuovvoleapmái. Dát guoská erenoamážit artihkkaliidda iešmearrideami birra, dás maiddái vuoigatvuhtii beassat ruhtadit iežas doaimmaid almmá dan haga ahte stáhta stivre mearriduvvon bušeahtaid bokte. Dat guoská vuoigatvuođaide eatnamiidda ja resurssaide ja dat guoská dan prinsihppii ahte galgá leat eaktodáhtolaš mieđiheapmi mii lea vuođđuduvvon buori diehtojuohkimii ja konsultašuvnnaide mat čađahuvvojit buriin dáhtuin.

Čoahkkinjođiheaddji,

Loahpas áiggun deattuhit ahte mii sápmelaččat dovddastit ahte mis lea mealgat buoret dilli go ollu eará álgoálbmogiin máilmmis. Mii leat maŋimus logi jagiin nagodan loktet iežamet áššiid ja čuolbmačilgehusaid riikka politihkalaš digaštallamii. Norggas mii leat nagodan oažžut ođđa lágaid mat muhtun muddui čielggadit eanavuoigatvuođaášši buot davimus guovlluin. Leat álggahuvvon proseassat mat boahtte logi jagis sáhttet čielggadit daid gažaldagaid mat vel báhcet. Golbma jagi áigi šiehtadeimmet goas ja mo konsultašuvnnat galget čađahuvvot dain áššiin mat gusket sápmelaččaide. Mii leat ain árra čađahanmuttus, muhto mis lea jáhkku dasa ahte dákkár geatnegahtti dialoga ja proseassa sáhttá leat ovdagovvan earáide. Dattetge ferte álo leat eaktun ahte lea nana vuoiggalašvuođadáhttu ja ahte goappašat bealit árvvusatnet álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.

Giitu čoahkkinjođiheaddji!




Almmuhan: 22.04.2008
Almmuhan: Magne Ove Varsi